Digivisio 2030 sanasto
Rajaa listaa
Sanaston käsitteet
aikuisopiskelijaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
aikuisopiskelija on oppivelvollisuusiän ylittänyt opiskelija. Vrt: OKSA c464 aikuiskoulutus: aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Esim. 'aikuisten perusopetus' on perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen tähtäävä koulutus, joka on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille henkilöille, jotka eivät ole suorittaneet perusopetuksen oppimäärää. Se voi olla myös lukiokoulutusta, täydennyskoulutusta tai muuta tutkintoon johtavaa tai valmistavaa koulutusta.
aoe.fiEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
AOE:n sivuilta: Avointen oppimateriaalien kirjasto (aoe.fi) on kaikille avoin palvelu, jossa voit käyttää ja jakaa avoimia oppimateriaaleja. Aoe.fi-palvelu kattaa kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Aoe.fi-palvelussa on opetukseen, oppimiseen, kasvatukseen, koulutukseen sekä näiden kehittämiseen tarkoitettuja materiaaleja kaikille eri koulutusasteille. Moni materiaali sopii myös oman osaamisen kehittämiseen.
Materiaaleja voi hakea muun muassa koulutusasteen, kielen, oppiaineen tai tutkinnon, kohderyhmän, materiaalityypin tai tavoitteiden ja sisältöalueiden perusteella.
Materiaalien tekijät ovat esimerkiksi opettajia, kouluttajia, oppilaitoksia ja järjestöjä. Myös erilaiset hankkeet tuottavat materiaaleja palveluun.
arviointiEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
tavoitteena on oppilaan tai opiskelijan oppimisen, osaamisen tai oppimistulosten arvottaminen. Arviointia voidaan tehdä opintojen aikana ja opintojen päättyessä (nk. päättöarviointi). Opintojen aikaista arviointia on esimerkiksi kokeen tai tentin pisteyttäminen ja kurssiarvosanan antaminen. Arvioinnin tyyppejä ovat numeerinen arviointi ja sanallinen arviointi. Termiä "arvostelu" käytetään suppeammassa merkityksessä; esimerkiksi kokeen arvostelu. (ks. tarkemmin OKSA)
asynkroninen opetus / opiskeluEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
asynkroninen toiminta eli ei-reaaliaikainen toiminta on toimintatapa, jossa toiminnan (esim. opetuksen) osapuolet eivät ole ajallisesti toisistaan riippuvaisia eli ovat ajasta (ja paikasta) riippumattomia.
avoin ammattikorkeakoulu(opetus)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
ammattikorkeakoulussa annettava avoin korkeakouluopetus. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi opiskella pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta eri alojen ammattikorkeakouluopintoja.
avoin korkeakoulu(opetus)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
tutkintovaatimusten mukainen korkeakoulutus, jota tarjotaan henkilöille, joilla pääsääntöisesti ei ole tutkinnonsuorittamisoikeutta. Avoimen korkeakoulutuksen alle kuuluvat avoin yliopisto-opetus ja avoin ammattikorkeakouluopetus.
avoin yliopisto(-opetus)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja pohjakoulutuksesta ja iästä riippumatta. Lähes kaikki yliopistot järjestävät avointa yliopisto-opetusta. Opetusta järjestetään myös yhteistyössä aikuisoppilaitosten, kuten kansalais- ja työväenopistojen, kansanopistojen ja kesäyliopistojen kanssa.
ECTS-mitoitettuEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Suomen korkeakoulujen opintopisteen laajuus on ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) mukainen, minkä vuoksi termin englanninkielisenä vastineena voidaan käyttää myös termiä ECTS credit. ECTS:n avulla yhdessä korkea-asteen oppilaitoksessa saadut opintopisteet voidaan hyväksilukea osaksi toisessa korkea-asteen oppilaitoksessa suoritettavaa tutkintoa. ECTS-pisteillä ilmaistaan opintosuorituksia, jotka perustuvat määriteltyihin oppimistuloksiin ja niihin liittyvään työmäärään.
ei-opintopistemitoitettuEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSAssa on määritelty opintopiste, jolla mitoitetaan opintojen laajuutta.
ei-opintopisteytettyEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSAssa on määritelty opintopiste, jolla mitoitetaan opintojen laajuutta.
elinikäinen oppiminenEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
oppiminen, joka jatkuu ihmisen koko eliniän. Elinikäisen oppimisen käsitteellä halutaan korostaa, että oppimista tapahtuu myös muulloin kuin esimerkiksi perusopetuksen aikana tai henkilön ensimmäiseen tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa koulutuksessa. Elinikäinen oppiminen alkaa jo ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu termin mukaisesti elämänkaaren loppuun saakka. Elinikäistä oppimista tapahtuu paitsi erilaisissa koulutuksissa, myös kaikissa arjen ja työn tilanteissa.
Käsitteitä ja termejä elinikäinen oppiminen ja jatkuva oppiminen käsitellään myös työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisessä sanastohankkeessa (2020–2021 ja 2023–2025). Opetus- ja koulutussanaston ja Jatkuvan oppimisen sanaston yhteisten käsitteiden mahdollista harmonisointia tarkastellaan Opetus- ja koulutussanaston kolmannen laitoksen julkaisemisen jälkeen.
formaali (koulutus/tarjonta)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
formaali koulutus on koulutusjärjestelmän mukaista tutkintoon johtavaa koulutusta. Se on organisoitua, tilannesidonnaista ja toteutetaan kuten OPSissa on määritelty. Formaali koulutustarjonta sisältää tutkintokoulutuksen, avoimen korkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen, tutkinnon osien, maahanmuuttajien valmentavan koulutuksen sekä kv. korkeakoulujen tarjonnan. Formaalin koulutuksen tärkein piirre on siihen kuuluvien opintojen opintopiste- eli ECTS-mitoitus.
informaali (oppiminen), itseopiskeluEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
informaalin oppimisen eli arkioppimisen kautta yksilö omaksuu ja oppii asenteita, arvoja, taitoja ja tietoja. Oppiminen on usein satunnaista. Oppimistilanne on yksilön itsensä laukaisema, oppijasta itsestä lähtevä arkipäivän oppimiskokemus.
Informaali opiskelu eli itseopiskelu (Tilastokeskuksen määritelmä): "Aikuiskoulutustutkimuksessa itseopiskeluksi lasketaan erikseen järjestetyn, muodollisen koulutuksen (formaalin ja non-formaalin) ulkopuolella tapahtuva uuden tiedon tai taidon opiskelu, joka voi olla varsin vapaamuotoista ja joka tapahtuu yksikseen, työtovereiden tai tuttavien kanssa. Opiskelun minimikestoksi vuoden aikana on asetettu 20 tuntia. Ns. satunnaisoppimista ei lueta mukaan itseopiskeluun."
Korkeakoulujen kannalta tämä tarjonnan muoto sisältää sellaisia korkeakoulujen tuottamia "resursseja", joita oppijat voivat hyödyntää omaehtoisesti oman oppimisensa tueksi. Oppija ei rekisteröidy tällöin opiskelijaksi korkeakouluun, eikä korkeakoulu arvioi ja anna oppijalle opintosuorituksia. Esimerkiksi vapaasti käytettävissä oleva avoin oppimateriaali voidaan tarjota itseopiskelun tarjonnassa. Vastaavasti, mikäli oppimateriaali on luonteeltaan sellaista, että sen käyttö edellyttää rekisteröitymistä opiskelijaksi, se kuuluu osaksi virallista tai epävirallista koulutusta.
Itseopiskelu ei ole opintopistemitoitettua, mutta sitä voidaan tarkastella validointijärjestelyjen yhteydessä, joissa voidaan tunnistaa, dokumentoida, arvioida ja/tai varmentaa yksittäisen henkilön oppimistulokset.
jatkuva oppiminenEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Käsite on sisällöllisesti yhdenmukainen Opetus- ja koulutussanaston (OKSA) elinikäinen oppiminen -käsitteen kanssa. Jatkuva oppiminen alkaa jo ennen oppivelvollisuutta ja jatkuu esimerkiksi työelämästä eläkkeelle siirtymisen jälkeen elämänkaaren loppuun saakka. Määritelmässä käytetyllä ilmaisulla ”eri elämänalueilla” viitataan siihen, että jatkuvaa oppimista tapahtuu muodollisen koulutusjärjestelmän mukaisten koulutusten ja työelämässä oppimisen lisäksi myös esimerkiksi epämuodollisissa koulutuksissa, harrastuksissa ja arjen toimissa. Jatkuva oppiminen ja elinikäinen oppiminen: Tässä määriteltyyn käsitteeseen tai sitä hyvin lähellä oleviin käsitteisiin viittaava kansainvälinen termistö oli erityisesti vielä 1960 ja -70-luvuilla vaihtelevaa (mm. continuing education, lifelong education, permanent education). 1990-luvulta alkaen on yhdenmukaisemmin ja laajemmin alettu käyttää termiä lifelong learning; suomeksi elinikäinen oppiminen. Suomessa 2010-luvulla tämän rinnalle ja yleisesti käyttöön otettiin termi jatkuva oppiminen. Termiä jatkuva oppiminen käytetään joskus myös tarkoittamaan tässä määriteltyä rajatumpaa käsitettä, esimerkiksi vain aikuisväestön oppimista, tai oppimista, joka vastaa erityisesti työmarkkinoiden sekä yksilöiden työelämään pääsyn tai työelämässä menestymisen tarpeisiin.
joustava oppiminenEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
joustavan oppimisen ja jatkuvan oppimisen ero on se, että jatkuva oppiminen keskittyy tutkinto-opiskelun ulkopuoliseen maailmaan. Joustava oppiminen on laajempi käsite, jossa on eri menetelmiä, jotka tulevat näkyviin eri prosesseissa. Joustava oppiminen lähtee oppimistarpeiden kartoittamisesta. Opetussuunnitelmissa ja vastaavissa sopimuksissa määritellään joustavien opintojen rajat. Sitä kautta päästään koulutukseen hakemiseen ja opiskeluoikeuden hallintaan. Opintojen suunnittelu ja koulutukseen hakeminen eivät ole lineaarisia vaan syklisiä. Itsenäiset suoritusmuodot, monipuoliset suorituspaikat mahdollistavat opintojen etenemisen nopeammin. Hyväksiluku tapahtuu ennalta, jolloin suoritusten siirtäminen kotikorkeakouluun tapahtuu esteettä. Korkeakoulujen sisäiset säännöt saattavat olla ristiriidassa tämän kanssa.
koulutusala (Ohjauksen ala)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
nykyisin ohjauksen ala, Vuoden 2027 tutkintotavoitteista alkaen käytetty kansainväliseen ISCED-luokitukseen perustuva luokitus. Opetus- ja kulttuuriministeriön käyttämä ohjauksen ja tilastoinnin aikaisempi luokitus, joka nyt siis ohjauksen ala -luokituksena. OKSA määrittelee koulutusalan näin: luokka, jollaisiin koulutusjärjestelmän mukaiset koulutukset jaotellaan sen perusteella, miten ne sijoittuvat tieteen, yhteiskunnan tai työelämän aloille.
Huomautus:
Koulutusalaluokittelua käytetään koulutusten suunnitteluun, seurantaan ja säätelyyn.
Kansallinen koulutusala 2016 -luokituksen mukaisia koulutusaloja ovat esimerkiksi yleissivistävä koulutus, tekniikan alat ja palvelualat.
Suomessa käytetään nykyisin (lokakuu 2020) pääasiassa Kansallinen koulutusala 2016 -luokitusta.
koulutustarjontaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Kokonaisuus, joka muodostuu tiettynä aikana tarjottavista koulutusmahdollisuuksista, tarjolla olevia aloituspaikkoja koskevista tiedoista ja muista koulutusmahdollisuuksiin liittyvistä tiedoista.
Käsite "koulutustarjonta" voidaan ymmärtää myös muilla tavoilla. Esimerkiksi hakijan kannalta koulutustarjonta on kokonaisuus, joka muodostuu koulutustoimijoiden tarjoamien koulutusmahdollisuuksien kokonaisuudesta. Yksittäisen koulutustoimijan näkökulmasta koulutustarjonta voidaan ymmärtää toimijan itsensä tarjoamien koulutuksen toteutusten kokonaisuudeksi.
laatukriteerit (digipedagogiikan)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
(Digivision oma käsite, ks. Huomautus)
lyhyt oppimissisältöEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
termiä ei ole määritelty OKSAssa erikseen, mutta se esiintyy pienten osaamiskokonaisuuksien määritelmän tarkenteissa: Pienissä osaamiskokonaisuuksissa voidaan hyödyntää esimerkiksi lyhyitä oppimissisältöjä (engl. micro learning content) tai mikro-oppimista (engl. micro learning).
lähiopetusEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSA: opettaja ja oppija ovat fyysisesti samassa tilassa.
mikro-oppiminenEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSAssa mikro-oppimista ei ole erikseen määritelty, mutta se on mainittu käsitteen "pieni osaamiskokonaisuus" tarkenteissa: "Pienissä osaamiskokonaisuuksissa voidaan hyödyntää esimerkiksi lyhyitä oppimissisältöjä (engl. micro learning content) tai mikro-oppimista (engl. micro learning)."
modulaarisuusEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
periaate, jonka mukaan opinnot rakentuvat porrasteisesti moduuleista. Määritelmässä mainittu porrasteisuus (tai hierarkkisuus) viittaa siihen, että päästäkseen suorittamaan jotakin moduulia opiskelijan on mahdollisesti suoritettava määrättyjä esitietoina vaadittavia moduuleita. Suomen korkeakouluissa yleinen tutkintojen ”modulaarinen rakenne” on, että tutkinto koostuu opintopistemitoitetuista opintokokonaisuuksista, jotka koostuvat edelleen opintojaksoista. Moduuli-termiä käytetään joskus opintokokonaisuuksista, mutta joskus myös pienistä opintojakson osista (ks. moduuli). Erityisesti työelämässä oleville suunnatusta koulutuksesta puhuttaessa modulaarisuudella tarkoitetaan usein opintojen jaottelua hyvin lyhyisiin, esimerkiksi viikossa opiskeltaviin osiin. Myös englanninkielinen tutkimuskirjallisuus käsittelee modulaarisuutta useimmiten tässä merkityksessä. Modulaarisuudesta puhuttaessa voidaan painottaa: - Tutkintojen koostumista osista ja sitä, että osille on kuvattu itsenäisesti tavoitteet ja sisältö. - Opiskelijan valinnanmahdollisuuksia ja opintojen joustavuutta yksilön kannalta (esimerkiksi opintokokonaisuudessa suoritettavat opintojaksot ovat valinnaisia; tutkinnossa suoritettavat opintokokonaisuudet ovat valinnaisia; valinnanmahdollisuuksia on yli korkeakoulurajojen). - Samojen kokonaisuuksien tarjoamista eri tarkoituksiin (esimerkiksi osana tutkintoja, avoimena korkeakoulutuksena ja täydennyskoulutuksena). - Opintojen (esimerkiksi opintojaksojen ) jakamista hyvin pieniin paloihin helpottamaan työssäkäyvien opiskelua. - Esitietovaatimusten kuvaamista geneerisesti, ei oman korkeakoulun opintojaksoina.
non-formaaliEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Euroopan neuvosto: "'Epävirallisella oppimisella' tarkoitetaan oppimista, joka tapahtuu virallisen koulutuksen ulkopuolella ja oppimistavoitteiden ja oppimiseen käytettävän ajan osalta suunniteltujen toimintojen avulla ja johon sisältyy jonkin tyyppistä oppimisen tukea". Tilastokeskuksen määritelmän mukaan non-formaaliin koulutukseen kuuluu kurssimuotoinen koulutus, joka ei johda tutkintoon ja josta esimerkkinä on mainittu ammatillinen täydennyskoulutus.
ohjaus, opintoneuvontaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
ohjaus, jonka tarkoituksena on tukea oppilaita tai opiskelijoita käynnissä olevan opiskelun eri vaiheissa sekä opiskelun jälkeistä tulevaisuutta koskevien ratkaisujen tekemisessä. Korkeakouluissa käytetään termiä opintoneuvonta. Opintoneuvonnan tavoitteena on neuvoa opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä (esimerkkinä pääaineen vaihtamiseen tai tietyn sivuaineen saamiseen liittyvät menettelyt). Yliopistoissa käsite opinto-ohjaus on suppeampi kuin tässä määritelty käsite opintoneuvonta. Yliopistojen opinto-ohjauksella tarkoitetaan kunkin opintoalan toimintaa, jota voi tehdä professori tai muu opetushenkilöstön edustaja. Korkeakoulujen käsite opiskelijaneuvonta on tässä määriteltyä laajempi käsite, johon sisältyy esimerkiksi opiskelijavaihtoa koskeva neuvonta. studierådgivning: Ruotsin termi studierådgivning viittaa tässä määriteltyä laajempaan käsitteeseen, esimerkiksi opintososiaalisiin teemoihin liittyvään ohjaamiseen. OKSA-sanastossa on myös käsitekokoelma "Ohjauskäsitteitä".
opetusohjelma, opetussuunnitelma (OPS)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
opetuksen järjestäjän tai koulutuksen järjestäjän laatima suunnitelma lukuvuoden opetustarjonnasta, opetuksen järjestämisestä ja muusta toiminnasta sekä oppilaitoksen työajoista. Korkeakouluissa tutkintovaatimukset ja kutakin lukuvuotta koskeva opetusohjelma muodostavat yhdessä opetussuunnitelman. Korkeakoulun opetussuunnitelmassa kuvataan mm. tutkintoon johtavien opintojen rakenne, opintojen osaamistavoitteet sekä opetuksen järjestämistavat. Korkeakoulun opetussuunnitelmaa ei välttämättä ole olemassa yhtenä dokumenttina, vaan se voi koostua osista, joista päätetään eri aikoina.
opetustarjontaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
kokonaisuus, joka muodostuu yksittäisistä opintojaksoista, opintokokonaisuuksista, tai tutkinnon osista, joiden suorittamismahdollisuutta tiettynä aikana tarjotaan, tai perusopetuksen osalta oppiaineiden oppimääristä, joita tiettynä aikana on tarkoitus suorittaa. Opetusta on tarjolla niille, jotka ovat saaneet opiskeluoikeuden korkeakouluun. Ero koulutustarjonnanAvaa uuden ikkunan sivulle koulutustarjonnan ja opetustarjonnan välillä on, että koulutustarjonta on suunnattu henkilöille, jotka eivät toistaiseksi opiskele kyseisessä koulutusorganisaatiossa tai koulutuksessa ; opetustarjonta puolestaan on tarkoitettu tarjoavan koulutusorganisaation oppilaille tai opiskelijoille.
opintokokonaisuusEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
korkeakoulututkintoon kuuluvien opintojen osa, joka muodostuu kahdesta tai useammasta yhtä tai useampaa aihepiiriä tai ongelma-aluetta käsittelevästä opintojaksosta
Huomautus
Yliopistoissa opintokokonaisuuksia ovat esimerkiksi tietyn alan tai monitieteiset perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot.
Ammatillisessa koulutuksessa puhutaan opintokokonaisuuksien sijaan tutkinnon osista. Tietojärjestelmissä sekä korkeakoulujen opintokokonaisuuksia että tutkinnon osia pidetään yhdentyyppisinä koulutuksina. Laaja opintokokonaisuus voi sisältää osinaan myös toisia opintokokonaisuuksia.
opintopisteEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
opintojen laajuusyksikkö (op), joka kuvaa korkeakoulun koulutuksen, opintokokonaisuuden tai opintojakson suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen opiskelijalta keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 tällaista yksikköä. Suomen korkeakoulujen opintopisteen laajuus on ECTS-järjestelmän (European Credit Transfer System) mukainen, minkä vuoksi termin englanninkielisenä vastineena voidaan käyttää myös termiä ECTS credit.
opintosuunnitelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
lukiokoulutuksessa, korkeakouluissa ja perusopetukseen valmistavassa opetuksessa käytettävä, oppijan omaan käyttöön tarkoitettu suunnitelma opintojen suorittamisesta. Sisu-järjestelmässä Opintosuunnitelma on opiskelijan suunnitelma siitä, mitä opintoja hän aikoo suorittaa koulutuksensa puitteissa. Koulutuksen rakenne, kouluttautumismahdollisuuden koulutuspolut ja opintojen rakenteeseen määritellyt säännöt ohjaavat opiskelijan valintoja niin, että Sisu huomauttaa vääristä valinnoista ja ohjaa korjaamaan ne tai hakemaan poikkeuksille erillistä hyväksyntää.
opintoviikkoEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSA-määritelmä: opintojen laajuusyksikkö, joka kuvaa koulutuksen, opintokokonaisuuden tai opintojakson opintojakson suorittamiseksi vaadittavan työn määrää siten, että opiskelijan noin 40 tunnin työ vastaa yhtä tällaista yksikköä.
Huomautus
Käsite opintoviikko oli käytössä ammatillisessa peruskoulutuksessa ja korkeakouluissa. Ammatillisessa peruskoulutuksessa käsite korvautui käsitteellä osaamispiste ja korkeakouluissa puolestaan käsitteellä opintopiste.
oppijaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
henkilö, joka osallistuu varhaiskasvatukseen tai koulutukseen tai on eri tavoin hakeutumassa tai hakeutunut siihen elämän eri vaiheissa. OKSA-sanastossa sekä OPI-viitearkkitehtuurissa "oppija" on yläkäsite, jonka alle kuuluvat mm. oppilas, opiskelija, alumni jne (ks. Käsitekartta).
oppimisalustaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OPH määrittelee näin: Oppimisalusta on oppimisympäristön verkkoteknologinen osa, jolla tuetaan oppimisprosessien sekä niihin läheisesti liittyvien muiden toimintojen hallintaa. Usein tarkoitetaan oppimisalustaa, vaikka puhutaan oppimisympäristöstä. Oppimisalusta on eri asia kuin oppimisympäristö eikä näitä tulisi käyttää synonyymeinä.
oppimisympäristöEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
fyysisen tai digitaalisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden, sosiaalisten suhteiden ja pedagogisten ratkaisujen kokonaisuus, jossa opetus, ohjaus, opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöjä voivat olla esimerkiksi oppilaitos, työpaikka ja erilaiset verkkoympäristöt.
Euroopan neuvoston suositusasiakirja pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyen määrittelee oppimisympäristön näin: Oppimisympäristöillä tarkoitetaan erilaisia fyysisiä, verkkopohjaisia, monimuotoisia, virtuaalisia ja digitaalisia paikkoja, olosuhteita ja kulttuureja, joissa ihmiset oppivat ja jotka kattavat kaikki tilanteet, joissa virallinen ja epävirallinen oppiminen sekä arkioppiminen voi toteutua.
osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminenEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
tunnistaminen ja tunnustaminen ovat eri asioita vaikka eroavat vain yhdellä kirjaimella. Osaamisen tunnistaminen ja osaamisen tunnustaminen muodostavat yhdessä vastaavan toimenpiteen kuin opintosuorituksen hyväksilukeminen, mutta tunnistettava ja tunnustettava osaaminen voi olla muutakin kuin opintosuorituksia.
Molemmista on OKSA-määritelmä:
osaamisen tunnistaminen: toimenpide, jossa koulutustoimija selvittää hakijan, oppilaan tai opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muiden mahdollisten selvitysten perusteella hänen osaamisensa sekä muut lähtökohtansa suhteessa vaatimuksiin ja tavoitteisiin.
osaamisen tunnustaminen: toimenpide, jossa opiskelijan osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon perusteita, suoritettavan koulutuksen perusteita tai opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita mutta on hankittu ja osoitettu toisessa yhteydessä sekä todennettu, sisällytetään osaksi tutkintoa. Toisessa yhteydessä hankittu osaaminen tulee todentaa, mikä voi tapahtua esimerkiksi opiskelijan esittämällä todistuksella. Esimerkiksi korkeakoulujen osaamisen tunnustamisen prosessissa yksi tai useampi asiantuntija arvioi todennetun osaamisen ja valitun tutkinnon tutkintovaatimusten vastaavuuden sekä esittää tutkinnon myöntäjälle osaamisen tunnustamista tutkinnoksi tai sen osaksi.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen; AHOT; ahotointi: Suomenkielinen termi aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen on OKSA-sanastossa merkitty epäsuositettavaksi termiksi, koska siitä saattaa syntyä virheellinen mielikuva, että tunnustettavan osaamisen täytyisi olla hankittu esimerkiksi ennen koulutuksen aloittamista. (Osaaminen on kuitenkin aina hankittu ennen tunnustamistoimenpidettä.)
osaamismerkkiEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Digitaalisessa muodossa oleva visuaalinen todistus, jolla myöntäjätaho todistaa, että henkilö on osallistunut osaamista tuottavaan toimintaan tai saavuttanut tietyt kriteerit täyttävän osaamisen. Osaamismerkki koostuu kuvasta ja siihen liitetyistä metatiedoista. Metatietoja voivat olla esimerkiksi merkin nimi, kuvaus, osaamiskriteerit, myöntäjän tiedot ja merkin voimassaoloaika. Määritelmässä mainittu osaaminen voi liittyä esimerkiksi tietoon, taitoon, pätevyyteenAvaa uuden ikkunan sivulle pätevyyteen, rooliin, tehtävään tai asenteeseen. Osaamismerkin voi ansaita esimerkiksi osallistumalla koulutukseen, työelämään, yhdistys- tai järjestötoimintaan, harrastustoimintaan tai vapaaehtoistyöhön. Joissakin tapauksissa saavutettu osaaminen tulee osoittaa kokeella osaamismerkin saavuttamiseksi. Osaamismerkin voi myöntää koulutusorganisaation lisäksi esimerkiksi yritys, järjestö tai julkishallinto. Työelämässä osaamismerkkejä voidaan hyödyntää esimerkiksi työntekijöiden perehdyttämisessä, ja järjestötoiminnassa osaamismerkeillä voidaan edistää toimijoille karttuvan osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Oppija voi linkittää osaamismerkkinsä esimerkiksi sähköiseen ansioluetteloonsa tai sosiaalisen median sivustolle.
suoritustapaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSA: 212: opintojakson toteutus (c1967) edellyttää tietoa suoritustavasta, mutta ei arvoina nimeä niitä.
M1-sanasto antaa suoritustavalle arvot:
kirjallinen tentti, suullinen tentti, essee, harjoitustyö(t), tutkielma/opinnäytetyö, projekti/käytännön työ, työharjoittelu, portfolio, luento-/oppimispäiväkirja, osallistuminen opetukseen, seminaari, näyttökoe.
tarjontaEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSA-sanastossa ei ole pelkkää tarjonta-käsitettä, vaan lähin vastaava on koulutustarjonta. Digivision yhteydessä käytettävä tarjonta kattaa myös korkeakoulujen ei-opintopistemitoitetun tarjonnan.
testikäsiteEi sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Lisenssiperhe, joka antaa lähtökohtaisesti oikeuden kopioida, jakaa, levittää ja tehdä johdannaisteoksia. Tätä voidaan täsmentää neljällä lisäehdolla, jotka muuttavat näiden luonnetta.
BY = nimeäminen
NC = ei kaupallinen
ND = ei Johdannaisia
SA = johdannaiset jaettava samalla lisenssillä.
täydennyskoulutus (korkeakoulujen)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
OKSA: (Oksassa on käsitteet "täydennyskoulutus" ja "korkeakoulujen täydennyskoulutus", joka tarkoittaa Digivision puitteissa käytettyä "täydennyskoulutus"-käsitettä). "Korkeakoulujen täydennyskoulutus": korkeakoulututkinnon suorittaneelle tarjottava, liiketaloudellisin perustein järjestettävä, asiakkaalle maksullinen täydennyskoulutus.
Täydennyskoulutuksen kesto vaihtelee yhden päivän mittaisesta koulutuksesta usean lukukauden mittaiseen koulutukseen. Täydennyskoulutusta järjestetään avoimina ohjelmina sekä henkilöstökoulutuksena, joka suunnitellaan vastaamaan asiakkaan osaamistarpeisiin.
video (Opin.fi Hallintapalvelussa)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
Video on paljon käytetty audiovisuaalinen sisältömuoto verkko-oppimisessa. Video voi olla luentotallenne, erikseen käsikirjoitettu, kuvattu ja editoitu kokonaisuus, animaatio jne. Video on kustannustehokas tapa välittää paljon tietoa. Videon ilmaisumuodot kehittyvät jatkuvasti. Myös tekoälystä on tullut varteenotettava videotuotantoväline. Videon huono puoli on saavutettavuus - videolta voidaan edellyttää tekstitystä tai muunlaista sisällönkuvailua. Näiden toteuttaminen helpottuu tekniikan kehityksen myötä.
webinaari (Opin.fi Hallintapalvelussa)Ei sisällöntuottajia
KäsiteLuonnos
verkkoseminaari eli webinaari on internetin välityksellä toteutettu virtuaalinen tapahtuma, johon sekä esiintyjät että yleisö osallistuvat omalta päätelaitteeltaan maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Verkkoseminaaria voidaan hyödyntää etä- tai verkko-opetuksessa järjestämällä luentoja ja koulutuksia.