Digivisio 2030 sanasto

Käsite·Luonnos

voi esiintyä Pepistä ja Sisusta tulevissa formaalin tarjonnan koulutuskuvauksissa. In- ja non-formaalia tarjontaa ei arvioida, koska se ei ole opintopistemitoitettua.

Käsite·Luonnos

arvolla tarkoitetaan toiminnan tavoitteena olevia mitattavia hyötyjä, jotka voivat liittyä taloudelliseen vaikuttavuuteen, asiakkaiden, työntekijöiden ja kumppanien kokemukseen tai laajempaan yhteiskunnalliseen ja ympäristövaikutukseen (Digivision Oppimisen ekosysteemi -esiselvityksen sanasto)

Käsite·Luonnos

arvoarkkitehtuuri kuvaa arvon mittaamiseen käytettyjen suureiden keskinäistä riippuvuutta. Se sisältää arvovirrat ja arvoketjut, jotka ovat ekosysteemien kuvaamisen kannalta olennaisia. (Digivision Oppimisen ekosysteemi -esiselvityksen sanasto)

Käsite·Luonnos

arvon luominen kuvaa esimerkiksi yhteiskehittämisen, avoimen innovaation ja yhdessä oppimisen kautta (Digivision Oppimisen ekosysteemi -esiselvityksen sanasto)

Käsite·Luonnos

arvon ulosmittaaminen kuvaa arvon luomisen tavoitteena olevien tavoitteiden saavuttamista (Digivision Oppimisen ekosysteemi -esiselvityksen sanasto)

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelulle on määritelty neljä arvoa, jotka perustuvat korkeakoulujen olemassa oleviin arvoihin. Arvot ovat Oppijalähtöisyys, Avoimuus, Edelläkävijyys ja Yhteistyö. Arvot ovat osa Opin.fi:n Yleisiä pelisääntöjä. Ne löytyvät Digivision verkkosivuilta osoitteesta https://digivisio2030.fi/palvelun-pelisaannot/

Käsite·Luonnos

Kun lähdejärjestelmissä eli Pepissa ja Sisussa on koulutustarjontaa tägätty julkaistavaksi Opin.fi:ssä, se tulee automaattisesti näkyviin Opin.fi:ssä. Tägätyt sisällöt päivittyvät Opin.fi:hin kerran vuorokaudessa, yön aikana (n. klo 0300).

Käsite·Luonnos

Opin.fi:n tarjonnan kuvauksissa on koulutuksen otsikon jälkeen ingressi eli lyhyt "myyntihenkinen" kuvaus koulutuksesta. Formaalin tarjonnan osalta ingressinä näytetään Sisu-järjestelmän kenttä "avainteksti". Peppi-järjestelmässä tällaista kenttää ei ole ollut, mutta sitä ollaan lisäämässä. In- ja non-formaalin tarjonnan osalta ingressi-kentän sisältö syötetään Opin.fi:n Hallintapalvelussa.
Sisussa opintojakson avainteksti näkyy opintojaksojen hakutuloksissa sekä opintojaksoesitteellä opintojakson nimitiedon alla. Toteutuksen avainteksti näkyy opintojaksoesitteessä suoritustavat-välilehdellä, kun suoritustapa on valittuna.

Käsite·Luonnos

Digivisiossa rakennettavan Opin.fi-palvelun osina käytetään avoimen lisenssin alaisia ohjelmistoja ja komponentteja. Kehitystyössä hyväksytyt lisenssit ja niiden käyttö on kuvattu ja ohjeistettu hankkeen Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet -dokumentissa. Opin.fi-palvelun lähdekoodin lisensoimiseksi suositellaan EUPL-lisenssiä.

Käsite·Luonnos

alla oleva kuvaus on peräisin Digivisio-hankkeen Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet -dokumentista, jonka mukaan Opin.fi:n palvelukehityksessä toimitaan.

Käsite·Luonnos

Opin.fi:n kautta löytyvä korkeakoulujen koulutuksessa käytettävä oppimateriaali voi olla avoimesti lisensoitua (yleensä CC-lisenssin eri muodoilla). Oppimateriaalin avoimuuteen ja avaamiseen pitäisi kullakin korkeakoululla olla omat periaatteensa. Tieto oppimateriaalin avoimuudesta pitäisi löytyä korkeakoulun oppimisympäristöstä, Opin.fi:ssä ei näy tällaista lisenssitietoa koska sitä ei lähdejärjestelmistä tule. Opin.fi:n tuottamassa "Oppijan yhtenäinen kokemus"-ohjeistuksessa kehotetaan kertomaan verkko-opintojen yhteydessä miten oppimateriaalia saa edelleen hyödyntää.

Käsite·Luonnos

Opin.fi tarjoaa avoimen oppimisen mahdollisuuksia in- ja non-formaalin tarjonnan sekä avoimen korkeakoulun tarjonnan muodossa. Korkeakoulut määrittelevät, mikä osa heidän tarjonnastaan on avointa ja myös sen, onko avointa oppimateriaalia tarjolla. Avoimen korkeakoulun tarjonta voi olla myös maksullista eli ei täysin avointa, tai tarjontaan osallistuminen voi olla rajoitettua esim. resurssisyistä.

Käsite·Luonnos

Opin.fissä blogi on yksi informaalin tarjonnan tyyppi. Blogi voi olla mikä tahansa jollakin julkaisualustalla luettavissa oleva korkeakoulun julkaisema blogi (sarja tai yksittäinen postaus). Blogiksi voidaan kutsua myös kolumneja, artikkeleita jne tekstimuotoisia verkkosivuja.
Opin.fi ei aseta mitään teknisiä vaatimuksia blogille. Blogien tietoja ylläpidetään Opin.fi:n Hallintapalvelussa. Opin.fi:hin tuodaan blogin kuvaustiedot sekä linkki ympäristöön, josta blogi löytyy. Korkeakoulu vastaa blogista Opin.fi-palvelun pelisääntöjen ja laatukriteerien mukaisesti.

Käsite·Luonnos

Digivisiossa tuotettavat sisällöt (koulutukset (ei siis korkeakoulujen koulutustarjonta vaan esim. digipedagogiikan koulutukset), esiselvitykset, raportit, konseptit jne) lisensoidaan vähintään CC 4.0 BY -lisenssillä. Korkeakoulut omistavat Digivision, joten ne voivat käyttää kaikkea Digivisiossa tuotettua materiaalia ilman lisenssiäkin, mutta jos korkeakoulujen ulkopuoliset tahot haluavat käyttää hankkeen tuloksia, niiden on toimittava tulokselle kulloinkin annetun lisenssin mukaan. Esim. rajapinnoilla, lähdekoodilla ja datalla on omia lisenssejään.

Käsite·Luonnos

Digivisio-hanke palvelee koko suomalaista korkeakoulukenttää. Hankkeessa on mukana 37 suomalaista korkeakoulua eli sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja.

Käsite·Luonnos

Opin.fi:n kehitystyössä käytetään avointa lähdekoodia. Sen lisenssiehtoihin saattaa vaikuttaa, miten eri ohjelmakomponentit on linkitetty - dynaamisesti vai staattisesti. Pyritään välttämään sellaista linkitystä ja lisenssejä, jotka "tarttuvat" eli voivat rajoittaa syntyvän uuden ohjelmakoodin käyttöä ja jakelumahdollisuuksia.

Käsite·Luonnos

eOppiva eli valtionhallinnon yhteinen oppimisympäristö on rakennettu 2010-luvun lopussa korvaamaan ja yhdistämään erilaisten valtiollisten toimijoiden omia oppimisympäristöjä. eOppiva tarjoaa yhteisen paikan valtionhallinnon verkkokoulutuksille, sekä avoimella CC-lisenssillä lisensoidun Pelikirjan, jonka avulla verkkokoulutuksia voi suunnitella.

Käsite·Luonnos

Opin.fi:ssä voitaisiin käyttää koulutuksen tasoluokittelutietoja auttamaan tarjonnan esittämisessä ja etsimisessä. Tällä hetkellä (2025) lähdejärjestelmistä eli Pepistä ja Sisusta ei saada tällaista luokittelutietoa. Tasoluokituksia on erilaisia, ja kaikkien olisi käytettävä samaa luokittelua. EQF:ää vastaa suomalainen FiNQF.

Käsite·Luonnos

Yksi koulutustarjonnan muoto. Opin.fi:ssä ei ole erikoistumiskoulutukseen liittyvää tarjontaa.

Käsite·Luonnos

Digipedagogiikan visiossa, hankkeen viestinnässä ja suunnitelmissa jatkuvaa oppijaa on kuvattu myös erilaiseksi (kuin tutkinto-opiskelija), mutta "erilainen oppija" on jo myös käytössä oleva ilmaus oppimismahdollisuuksiltaan rajalliselle henkilölle.

Käsite·Luonnos

ESCO-luokitukset liittyvät Digivision tarjonnan kehittämiseen.

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelussa oppija voi etsiä etäopetuksena toteutettavia koulutuksia käyttämällä hakusuodatinta "Missä: Vain verkossa". Enemmistö Opin.fi:n tarjonnasta on etäopetusta palvelun lanseerausvaiheessa keväällä 2025.

Käsite·Luonnos

Opin.fi:ssä voitaisiin käyttää koulutuksen tasoluokittelutietoja auttamaan tarjonnan esittämisessä ja etsimisessä. Tällä hetkellä (2025) lähdejärjestelmistä eli Pepistä ja Sisusta ei saada tällaista luokittelutietoa. Tasoluokituksia on erilaisia, ja kaikkien olisi käytettävä samaa luokittelua. FinQF perustuu EQF:ään eli European Qualifications Frameworkiin.

Käsite·Luonnos

Digivision rajapintakonseptia kutsutaan lyhenteillä HEDS ja HEDI. Näiden tarkoituksena on mahdollistaa rajapintojen hyödyntäminen samoissa käyttötapauksissa korkeakoulujen oman toimintaympäristön sisällä, korkeakoulujen välillä, korkeakoulujen ja kansallisten palveluiden välillä sekä korkeakoulujen ja kansainvälisten palveluiden välillä.

HEDS (Higher Education Data Schema) kuvaa rajapintojen tietosisällöt, operaatiot ja säännöt kuten pakollisuudet tai sallitut arvot. HEDS (tai HED-skeema) rakentuu vaiheittain ja laaditaan yhdessä korkeakoulujen ja muiden kumppaneiden kanssa.

HEDI (Higher Education Data Integration) on rajapinnan tekninen toteutus, joka noudattaa HEDS:in määrittelyjä. Jokainen toimija rakentaa itse oman toimintaympäristönsä HEDI:t ja vastaa niiden API-hallinnasta, kuten pääsyoikeuksista sekä rakentaa oman yhteensopivuuden muiden toimijoiden olemassa oleviin HEDI-rajapintoihin. Rajapintojen näkökulmasta ei ole merkitystä, mitkä järjestelmät sitä hyödyntävät tai onko rajapinnan takana yksi tai useampia järjestelmiä.

Digivisio, yhdessä korkeakoulujen asiantuntijoiden kanssa, vastaa niiden HEDS-määrittelyjen ja HEDI-APIen toteutuksista, jotka kytkeytyvät Digivision tavoitteisiin. Ei siis riitä, että määritellään yksi HEDS ja toteutetaan yksi HEDI API, vaan tarvitaan oma HEDS/HEDI esim. informaalin tarjonnan kuvaamiselle ja siirtämiselle, toinen HEDS/HEDI avoimen tarjonnan tiedoille jne.

Huom! Puhutaan ja kirjoitetaan järjestyksessä HEDS/HEDI. Tämä siksi, että ensin tarvitaan tietomallin kuvaus eli HEDS ja sen päälle voidaan rakentaa rajapinta eli HEDI. Aikaisemmin on puhuttu usein HEDI/HEDSistä, mikä on loogisesti väärin päin.

Käsite·Luonnos

Yllä oleva kuvaus on peräisin Digivision Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet -dokumentistta, ja kuvaa sitä, miten Opin.fi-palvelun kehitystyössä voidaan käyttää heikosti lisensoituja komponentteja.

Käsite·Luonnos

Hanketoimiston käytössä vuoden 2025 alkuun asti ollut suomalainen, kaupallinen yhteisöllisen osallistamisen verkkoalusta (slogan: "Yhteistyöalusta sosiaalisen oppimisen ja kehittämisen tueksi"). Howspacella järjestetään erilaisia kyselyitä, kommenttipyyntöjä ja keskusteluja hankkeeseen osallistuvista korkeakouluista muodostettujen ryhmien kanssa (teemaryhmät, osatoteuttajatyöt jne). Muita vastaavia korkeakoulujen ja hanketoimiston käyttämiä työkaluja ovat esim. Miro, Padlet ja eDuuni-wiki.

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelun Service Desk (SD) eli asiakaspalvelu on jaettu kahteen tukikanavaan: Tarjontaan liittyviin ja palvelun käyttöön liittyviin kysymyksiin. Opin.fi:n käytön tuki ohjaa käyttäjien ongelmista kirjattavia tikettejä eli selvitettäviä tehtäviä joko HEHFille, joka vastaa palvelun toiminnasta, tai korkeakoulun Service Deskiin. Korkeakoulun SD päättää sisäisesti, ohjataanko tiketti opintoneuvontaan vai korkeakoulun IT Service Deskiin, riippuen tiketin aiheesta. Kysymyksiä voi tulla myös korkeakoulun muiden tukikanavien kautta Opin.fi:n ulkopuolelta, ja korkeakoulun tuen on osattava nekin ohjata joko korkeakoulun sisällä tai Opin.fi:n käytön tukeen.

Käsite·Luonnos

osa Opin.fi:ssä tarjolla olevasta koulutuksesta voidaan toteuttaa hybridiopetuksena eli samanaikaisesti läsnä ja etänä oleville oppijoille. Palvelun suodattimilla ei voi etsiä erityisesti hybridiopetusta.

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelussa ei ole mitään hyväksilukemiseen liittyvää toiminnallisuutta. Se tuo kuitenkin oppijoille tarjolle laajan valikoiman koulutusta, joka voi olla hyväksiluettavissa jonkin tutkinnon yhteydessä. Tällä tavoin Opin.fi tuo lisää mahdollisuuksia oppijoille. Itse hyväksilukeminen tapahtuu olemassa olevilla prosesseilla ja on korkeakoulujen vastuulla. Vuosina 2025-2028 Opin.fi ja Digivisio lisäävät tutkinto-opiskelun osuutta palvelussa, ja hyväksilukeminen saattaa tulla jollakin tavalla mukaan palveluun.

Käsite·Luonnos

ILP on lyhenne sanoista Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet (Digivisio-hankkeessa).
Tulosten immateriaalioikeudet ja käyttöoikeudet niiden hyödyntämiseen tarvittavaan tausta-aineistoon kuuluvat korkeakouluille yhteisesti. Tämä pyritään varmistamaan Digivision kehityksessä luotavan käytännön ja hankkeen solmimien sopimusten avulla. Näihin sovelletaan Digivisiossa noudatettavia yleisiä periaatteita:
• Avoimuus
• Laaja hyödynnettävyys
• Tietoturva
• Tietosuoja
• Yhteentoimivuus
• Siirrettävyys
• Kustannusten jakaminen
Hankkeessa kehitetyillä immateriaalioikeus- ja lisensointiperiaatteilla pyritään varmistamaan, että immateriaalioikeudellinen suoja ei vaarannu. Näillä periaatteilla mahdollistetaan tulosten avoimuus ja laaja hyödynnettävyys.
Immateriaalioikeus- ja lisensointioikeusperiaatteisiin voi kohdistua poikkeuksia, joista mainitaan aina erikseen. Pääperiaatteena on, että kaikki hankkeessa tuotettavat tulokset ja niiden immateriaalioikeudet kuuluvat hankkeessa mukana oleville korkeakouluille yhteisesti. Periaatteet on jaettu kolmeen eri kohtaan, jotka ovat Ohjelmisto, Sisällöt ja Tietovarannot. Kussakin kohdassa on eroteltu ulospäin ja sisäänpäin lisensoiminen. Alla näet mitä näillä käsitteillä tarkoitetaan.

Ohjelmisto
Tarkoitetaan tässä ohjelmistoja/komponentteja, jotka täyttävät tuloksen tai tausta-aineiston määritelmän. Eli joko hankkeessa tuotettua komponenttia tai sellaista komponenttia, jota tarvitaan ja käytetään tämän tulosten tuottamiseen ja joka on ollut olemassa ennen tämän hankkeen alkamista tai syntynyt hankkeen voimassaolon aikana itsenäisesti ilman yhteyttä tähän Hankkeeseen.

Sisällöt
Tarkoittaa Digivisiossa luotavaa materiaalia, jota käytetään suunnittelussa, hallinnollisessa työssä ja testauksessa

Tietovarannot
Kehitettävälle tietoalustalle kertyvää tietoa, esimerkiksi Loki, myData, Koski.

Käsite·Luonnos

Digivisio-hankkeen tulosten käsittelyä, lisensointia ja jakelua käsitellään "Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet" sekä "Lisensointiperiaatteet Digivisiossa"-dokumenteissa.

Käsite·Luonnos

OPI-viitearkkitehtuurissa Oppijalla on erilaisia rooleja, esim. perustutkinto-opiskelija, jatko-opiskelija jne sekä itseopiskelija. Digivisiossa puhutaan ensisijaisesti oppijasta tai jatkuvasta oppijasta. Opin.fi:n informaalia tarjontaa kuluttava oppija voi olla oppija, jatkuva oppija tai itsepiskelija.

Käsite·Luonnos

Digivisio-hankkeen tulosten käsittelyä, lisensointia ja jakelua käsitellään "Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet" sekä "Lisensointiperiaatteet Digivisiossa"-dokumenteissa.

Käsite·Luonnos

Digivisio-hankkeen kakkosvaiheessa 2025-2028 hanke kehittää "joustavan tutkinto-opiskelun" mahdollisuuksia. Tähän aihepiiriin kuuluu myös joustava opiskeluoikeus. Joustavan tutkinto-opiskelun käsitettä määritellään keväällä 2025.

Käsite·Luonnos

"Joustava tutkinto-opiskelu"-termiä tarkennetaan vuoden 2025 aikana liittyen Digivisio-hankkeen seuraavaan vaiheeseen. Tällä hetkellä (4/2025) käsitettä on kuvattu näin: "Joustavalla tutkinto-opiskelulla tarkoitamme korkeakoulutasoisen tutkinto-opiskelun polulla olevia opiskelijan mahdollisuuksia kerryttää ja sisällyttää tutkintoonsa opintoja muista kuin kotikorkeakoulustaan opetusyhteistyön kautta, kuten vaikkapa korkeakoulujen välisten verkostojen tarjoamia mahdollisuuksia, tai korkeakoulujen muodostaman ekosysteemin toimijoiden tarjoamia mahdollisuuksia, tai korkeakoulujen välisten sopimusten pohjalta mahdollistuvia opintoja toisessa kohdekorkeakoulussa. "Joustava tutkinto-opiskelu" ei löydy OKSA-sanastosta. Toistaiseksi ei ole tunnistettu olemassa olevaa, hyväksyttyä termiä joka kuvaisi tilannetta oppijalähtöisesti. Ristiinopiskelu liitetään tällä hetkellä hyvin vahvasti ristiinopiskelupalveluun (RIPA) minkä vuoksi emme käytä sitä sekaannusten välttämiseksi."

Käsite·Luonnos

Digivisio-hankkeen tulosten käsittelyä, lisensointia ja jakelua käsitellään "Immateriaalioikeudet ja lisensointiperiaatteet" sekä "Lisensointiperiaatteet Digivisiossa"-dokumenteissa.

Käsite·Luonnos

Toistaiseksi (kevät 2025) kesäyliopistojen ja muun vapaan sivistystyön tarjontaa ei tuoda Opin.fi-palveluun. Tilanne saattaa muuttua.

Käsite·Luonnos

Kirjallinen aineisto on yksi Opin.fi:n informaalin tai non-formaalin tarjonnan Toteutuksen Opetuksen muoto. Kirjallinen aineisto voi olla mikä tahansa dokumentti, mediaelementti tai verkkosivu, joka on luettavissa tai ladattavissa jostakin verkko-osoitteesta. Se voi siis olla myös verkkosivu, jolla voi olla useita dokumentteja, tai jopa sivusto tai verkkokurssi . "Kirjallinen aineisto" on lähinnä nimi, joka kuvaa Oppijalle, minkä tyyppistä sisältöä kyseinen Tarjonta on. Opin.fi ei aseta mitään teknisiä vaatimuksia kirjalliselle aineistolle. Opin.fi:hin tuodaan aineiston kuvaustiedot sekä linkki aineistoon julkaisualustallaan. Opin.fi:hin ei siis tallenneta kirjallisia aineistoja.
Opin.fi:n edellyttämät välttämättömät tiedot ovat kirjallisen aineiston URL-osoite ja päivämäärä, josta alkaen kirjallisen aineiston Toteutus näkyy Opin.fi:n hakutuloksissa.
Muita vapaaehtoisia, mutta Oppijalle hyödyllisiä tietoja ovat aineiston tekijän/tekijöiden nimi, julkaisija, Toteutuksen päättymispäivä, aineiston kieli (suomi, ruotsi, englanti) sekä Opin.fi 3.0-versiosta alkaen kirjallisen aineiston Toteutuksen otsikko, ingressi ja kuvaus, joista voi olla myös eri kieliversioita. Korkeakoulu voi myös itse määritellä kirjalliselle aineistolle ulkoisen tunnisteen (koodin tms) joka ei näy oppijalle.
Korkeakoulu vastaa itse kirjallisen aineiston saatavuudesta, saavutettavuudesta, laadusta, sisällöstä ja käyttöoikeuksista Opin.fi-palvelun pelisääntöjen ja laatukriteerien mukaisesti.

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelun ohjelmistokehityksessä käytetään avoimen lähdekoodin kirjastoja.

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelun ohjelmistokehityksessä käytetään avoimen lähdekoodin komponentteja.

Käsite·Luonnos

Digivisio 2030 on suomalaisten korkeakoulujen eli yliopistojen (YO) ja ammattikorkeakoulujen (AMK) yhteinen hanke. Pääsääntöisesti siis puhutaan korkeakouluista, jos ei erikseen ole tarkoitus viitata AMKeihin tai YOihin. Korkeakoulumaailman ulkopuolelta hankkeen pariin tulevien voi olla taustoistaan riippuen joskus vaikea muistaa käyttää kattokäsitettä "korkeakoulu".

Käsite·Luonnos

Digivisio-yhteydessä: Immateriaalioikeus- ja lisensointiperiaatteissa on määritelty sallitut ns. inbound-lisenssit, eli millaisella lisenssillä varustettuja komponentteja saa käyttää ohjelmistokehitystyössä, että ns. outbound-lisensointi, eli miten hanketyön tulokset lisensoidaan.

Käsite·Luonnos

Rahoituspäätöksen mukaan Digivisio-hankkeessa tuotettavat tulokset on pääsääntöisesti lisensoitava avoimella lisenssillä, esim. CC eli Creative Commons -lisenssi ja EUPL-lisenssi. Hankkeessa käytettävät lisenssit on määritelty tarkemmin Digivision lisensointiperiaatteissa. Korkeakoulut omistavat Digivision, joten ne voivat käyttää Digivision tuottamia sisältöjä ja materiaaleja ilman eri lupaa. Jos hanke tai korkeakoulut haluavat julkaista hankkeessa tehtyjä tuloksia niin, että korkeakoulujen ulkopuoliset tahot saavat tehdä tuloksilla muutakin kuin vain tutustua niihin ja käyttää niitä, niin hankkeen/korkeakoulujen on lisensoitava tällaiset tulokset, eli merkittävä niihin sopiva lisenssi (käyttölupa).

Käsite·Luonnos

Opin.fi-palvelussa oppija voi löytää itselleen sopivaa koulutustarjontaa käyttämällä suodattimia. Suodatinten toiminta edellyttää, että koulutustarjonnalle on annettu tiettyjä luokittelutietoja. Nämä luokittelutiedot annetaan formaalin tarjonnan osalta lähdejärjestelmissä eli Pepissä ja Sisussa lisäämällä kunkin tarjonnan kohdalle asiaankuuluvat luokittelutagit eli merkkijono, jonka perusteella Opin.fi osaa näyttää tarjonnan oikein. Palvelun lanseerausvaiheessa keväällä 2025 luokittelutietoja ovat Missä, Miten, Milloin ja Saatavuus, sekä näille vaihtoehtoiset arvot. Esim. Milloin-tägin arvo voi olla Päiväsaikaan, Iltaisin, Arkisin tai Viikonloppuisin. Näille on myös tarkemmat määrittelyt. Luokittelutietojen käyttö eli tägääminen lähdejärjestelmissä on ohjeistettu tarkemmin.

Käsite·Luonnos

Digivision rahoituspäätöksessä on hankkeen tulosten lisensointiin, jakeluun jne liittyviä ehtoja.

Käsite·Luonnos

Opin.fi:n yhteydessä mikro-opinnoilla tarkoitetaan ei-opintopistemitoitettua tarjontaa, joka on lyhytkestoista (mitataan minuuteista tunteihin). Opin.fi:ssä tällaista tarjontaa ovat in- ja non-formaalit sisällöt eli ne, jotka näkyvät oppijalle suodattimen "Tarvitsetko opintopisteet" valinnalla "En". Näitä ovat videot, podcastit, blogit, kirjalliset aineistot, webinaarit, seminaarit ja tapahtumat.
Englanniksi puhutaan usein käsitteestä "micro learning", joka kuulostaa myös samalta kuin micro-credentials (suomeksi "Pieni osaamiskokonaisuus").

Käsite·Luonnos

korkeakouluissa käytetty ilmaisu erilaisille kevyille jollakin tavalla rakenteelliselle sisältökokonaisuudelle (webbisivu tms). Savonia määrittelee näin: "Mikrokurssit ovat tuntiperustaisen koulutuksen muotoon rakennettua mikro-oppimista osaamistavoitteineen." " Mikrokurssit ovat pieniä, tyypillisesti alle yhden opintopisteen (27 h) laajuisia opintoja, joilla pyritään vastaamaan esimerkiksi työelämän oppimisen ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin pieninä palasina, ajasta ja paikasta riippumattomasti. " (Laurea)

Käsite·Luonnos

Sama kuin mikro-opinto.

Käsite·Luonnos

mikrotutkinto: Eräiden EU-tekstiluonnosten suomenkielisissä käännöksissä on käytetty termiä mikrotutkinto, mutta sen käyttöä ei suositella muissa yhteyksissä, sillä pieni osaamiskokonaisuus ei ole tutkinto.

Käsite·Luonnos

Moduuli-termiä ei käytetä Opin.fi:n käyttöliittymässä. Se on osa modulaarisuutta, joka liittyy opetuksen suunnitteluun. Opin.fi-palvelussa saattaa jatkossa olla modulaarista tarjontaa tukevia toimintoja.